Missä vaiheessa maanantaista tuli viikon paras päivä? Se taisi olla noin kolme ja puoli vuotta sitten. Samoihin aikoihin liityin Oulun tuomiokirkon kamarikuoroon. Harjoitukset pidetään yleensä maanantaisin, minkä vuoksi maanantai-iltapäivällä aika tuppaa matelemaan. Kuorossa laulaminen on tuntunut huikealta vastapainolta hektiselle elämäntilanteelle. Olen todella nauttinut kuorolaulusta aivan alkuajoista lähtien, mutta nyt, treenatessamme Johannes passiota, on kuorossa käyminen tullut itselleni entistäkin mielekkäämmäksi.
Passiomusiikki vei mennessään jo noin 15 vuotta sitten, kun tulin kuuntelemaan Matteus-passiota kuoromme kotikirkkoon. Jorma Hynninen oli tällöin Jeesuksen roolissa. Ennen tätä konserttia passiot eivät olleet napanneet millään tavalla, mutta livenä kuunnellen ja ”juonta” käsiohjelmasta seuraten rakastuin teokseen välittömästi. Ikimuistoisena ja erityisen vaikuttavana kohtana tästä ensimmäisestä passiokonsertista on jäänyt mieleen osa, jossa puhutaan ukkosesta (”Sind blitze, sind donner”). Osa toi todellakin mieleen ukkosen jylinän ja muistan, kuinka penkitkin tärisivät.
Hieman myöhemmin tutustuin myös Johannes-passioon, joka teki samalla tavalla suuren vaikutuksen. Vuosien varrella heräsi ajatus, että olisi hienoa laulaa joskus Bachin passioita laadukkaassa kuorossa. Tästä haaveesta meni vielä vuosia ennen kuin rohkenin pyrkiä kuoroon, mutta nyt haave on vihdoin toteutunut. Johannes-passio on ollut jo tähän mennessä projektina hyvin mieluinen. Se on mukavalla tavalla erilainen kuin Matteus-passio. Erityisesti intensiivisiä kuoro-osia on Johannes-passiossa runsaasti.
Johannes-passio on myös hieman keveämpi suupala sellaiselle kuulijalle, jolle Bachin passiot ovat uusia.
Teos on lyhytkestoisempi ja sisältää vähemmän pitkiä aarioita. Aariat ovat kuitenkin upeita, kuten oma lempiaariani, Zerfließe, mein Herze. Kuoro-osuuksia sisältävät osat ovat myös erittäin rikkaita vaihdellen vihamielisen kansan pauhusta rauhoittaviin koraaleihin. Koraalit ovatkin mukavia ”lepopaikkoja” sekä laulajalle että kuuntelijalle. On ollut oikeastaan mahdotonta päättää, mikä olisi kaikkein hienoin koraali.
Suosittelen lämpimästi tulemaan paikan päälle kuuntelemaan Johannes-passiota.
Konserttia on mahdollista kuunnella myös etälähetyksenä, mutta ehdottomasti parhaan kokemuksen saa, kun tulee paikan päälle (mielellään melko eteen istumaan) ja seuraa käsiohjelmasta suomennosta. On kuitenkin varoitettava, että riski passiokoukkuun jäämiselle on suuri ja riski kyllästymiselle vähäinen. Bachin nerous takaa sen, että jokaisella kuuntelukerralla löytää aina jotakin uutta. Bachin passioiden kuunteleminen kuuluu itselläni kiinteästi joka pääsiäiseen. Nyt minulla on etuoikeus olla myös esittämässä passiota, ja toivottavasti tämä saa toistua tulevinakin vuosina.
Perttu Kangas, basso