Kamarikuorolla on vuoden aikana muutama konsertti, minkä lisäksi se avustaa tuomiokirkon noin kolme - neljä kertaa jumalanpalveluksissa vuoden aikana. Nyt tiistaina 22.2. kuoro pääsee mukaan 2/2-konsertti- ja keskustelusarjaan, kuten viime vuonnakin. Lauluntekijät framilla -konsertissa kamarikuoro laulaa Tuomo Nikkolan säveltämiä ja sovittamia hengellisiä lauluja. Teuvo Pakkalan koulun musiikkiluokan oppilaat ja kvartetti laulavat puolestaan Maria Portaankorvan sävellyksiä.
Viime syksynä kuoroon tuli mukaan bassostemmaa laulava Ilpo Takkula. Hänelle konsertin ohjelmisto on läheinen.
”Tuomo on lapsuuskotini perheen pitkäaikainen naapuri ja ystävä. Nämä sävelmät ovat sitä kautta minulle myös henkilökohtaisesti hyvin merkityksellisiä."
”Sinun rauhasi anna mulle” on kappaleista minulle mieluisin, ja ”Herra lahjanasi sain” se musiikillisesti vaativin. Basson stemmat kulkevat välillä omia polkujaan melodiaan nähden, ja oikeaan säveleen osumisen lisäksi myös säveltaso pitäisi pyrkiä säilyttämään, jotta kuoron sointi olisi hyvä. Siinä on ”maallikolle” aika paljon haastetta, mutta onneksi Lauri-Kalle osaa antaa todella ammattitaitoista ohjausta”, pohtii Ilpo.
59-vuotiaan Ilpon perheeseen kuuluu vaimo, kuusi lasta ja kaksi lastenlasta. Tekemistä riittää, sillä rakennuskoneita vuokraava ”reipas nuori mies” harrastaa kuntourheilua, moottoripyöräilyä kesäisin sekä uutena juttuna kokeilussa on rata-autoilu (sankaritarinoista kuullaan kenties myöhemmin). Hän kuuluu ”tee se itse”-miehiin eli tekee monipuolista näpertelyä. ”Saan myös pianolla aikaan ihan tunnistettavia säveliä…”, Ilpo tuumaa.
Musiikki on kuulunut Ilpon elämään lapsuudessa: ”’Pakollisten soittotuntien’ lisäksi lauloin pari vuotta Kiimingin Kiuruissa, joka oli siihen aikaan lapsikuoro ja sekakuoro. Äskettäin edesmennyt Liisa Räisänen antoi silloin aika monelle kiiminkiläiselle lapselle kipinän musiikin tuottamiseen ja seuraamiseen.” Nuoruusvuosina musiikkiharrastus jäi taka-alalle pitkäksi aikaa, kunnes vähän alle viisikymppisenä Ilpo liittyi mieskuoro Oulujoen Lauluun, johon kaverit olivat houkutelleet häntä. ”Näin löysin hyvässä porukassa jälleen laulamisen ilon.”
Innostuminen tuomiokirkon kamarikuoroon liittymisestä ei tullut yllättäen, sillä Ilpo on seurannut kuoroa sen perustamisesta saakka. ”Usein on käynyt mielessä, että olisi mukava olla yhtenä jäsenenä tekemässä noin hienoa musiikkia. Tiesin, että syksyisin kuorot yleensä ottavat uusia jäseniä kokoonpanoihinsa. Niinpä sitten viime kesän lopulla kaivoin netistä Lauri-Kallen yhteystiedot, soitin hänelle ja kerroin halukkuudestani päästä kuoroon laulamaan. Sovimme välittömästi koelaulutilaisuudesta, ja sen jälkeen aloitin kuoron uutena jäsenenä.”
Samaan aikaan kuoroon tuli mukaan muitakin uusia jäseniä. Vanhat kuorolaiset ottivat uudet jäsenet vastaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ilpo kertoo, että ”toivotettiin tervetulleeksi ja sen jälkeen päästiin suoraan ”töihin” eli joukkoon mukaan harjoittelemaan. Yritin pysyä mukana, ja ympärillä olevat kannustivat rohkeasti yrittämään. Muutama entuudestaan tuttu kaveri minulla oli kuorolaisten joukossa, joten täysin tuntemattomaan joukkoon en joutunut."
"Myöhemmin syksyllä meillä oli lisäksi illanvietto, jossa me uudet jäsenet saimme esittäytyä ja tutustua muihin kuoron jäseniin.”
Kuoroharrastuksesta Ilpo on ajatellut saavan eväitä parempaan äänentuottamiseen. ”Samalla haluan kehittää suoraan nuoteista laulamisen taitoani. Sekakuoron useiden stemmojen kirjo ja sinne ”sekaan” oman stemman laulaminen antaa sopivalla tavalla itselleni uutta musiikillista haastetta.” Uutta hän onkin oppinut, ja esiintymiskokemusta on ehtinyt karttua hänen oltua mukana kaikissa syyskauden esiintymisissä. Yhdessä tekemisen ilo on myös välittynyt kuorolaisista.
Korona-aika on aiheuttanut omat haasteensa yhteiselle harjoittelulle, mutta Ilpo odottaa konserttia. ”Näyttäisi tuo ohjelmisto kuitenkin valmistuvan esiintymiskuntoon. Innokkaalla ja luottavaisella mielellä lähden 2/2-konserttia laulamaan. Toivon, että pystymme yhdessä toteuttamaan yleisölle pienen arkea kohottavan iltahetken rauhoittavan ja lohduttavan musiikin parissa.”
